Höösipumppu

tiistai 27. elokuuta 2013

Höösääjävapaa Suomi

Paljon tulee keskityttyä Suomen vittumaiseen nykytilanteeseen kaikkine höösäreineen ja kauhistelijoineen. Mitäpä jos leikittäisiin hetki ajatuksella että kaikki kukkahattuilijat on työnnetty junalla vaikkapa Siperiaan säätämään. Yhteiskunnan päätöksenteko on alkanut perustua ajatukseen siitä että normaali aikuinen suomalainen kykenee itse päättämään mitä elämässään tekee - häiritsemättä ja vahingoittamatta muita ihmisiä.

- Lähtökohtana lakivalmisteluissa ei olisi enää perusajatus tavallisen kansalaisen äärettömästä tyhmyydestä ja kyvyttömyydestä.

- Virastojen tehtävä ei olisi enää vaikeuttaa terveen järjen vastaisella niuhotuksella asioita, vaan edistää suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Terveyspolitiikka keskittyisi ihmisen terveyteen eikä ohjaamaan markkinoita ja horjuttamaan normaalin kaduntallaajan mielenterveyttä päättymättömällä paskatykillään.

Tässä lyhyt tarina kouvolalaisesta Keijosta, joka elää höösivapaassa Suomessa:

On aurinkoinen perjantaipäivä Kouvolassa ja Keijolla on alkanut kesäloma. Keijolla on kesälomalleen paljon suunnitelmia, joita hän aikoo toteuttaa Suomessa. Keijo tuntee todella olevansa lomalla koska nyt kaikki ylimääräinen niuhotus taukoaa neljäksi viikoksi. Keijolta ei ole estetty huvipuiston vuoristoradalta näkymää terassille ja Keijo saa istua halutessaan kahden sisäänkäynnin terassilla, johon hän saa hakea vaikkapa tuopin lisäksi salmarishotin - ja molemmat yhtäaikaa!

Keijo on suunnitellut lähtevänsä viiden kaverinsa kanssa grillaamaan ja hänen on tarkoitus lähteä autolla kavereita hakemaan. Keijo ajaa amerikkalaisvalmisteisella autolla, jonka hän on ostanut Yhdysvalloista. Auto oli edullinen koska tuontivero oli kohtuullinen noin 10 prosenttia ostohinnan päälle. Valtio ei sentään verota 50-100 prosenttia tuontiautoista koska eihän Suomessa ole omaa autotuotantoa, joten ei ole syytä suojella omia valmistajia. Keijoa ei myöskään rangaista vanhemmasta moottorista lisäveroilla.

Keijo hakee kaikki viisi ystäväänsä autonsa kyytiin ja koska grillipaikka on tosi lähellä, riittää yksi auto. Koska eihän ole niin paskoja sääntöjä, jotka kieltäisivät kokonaan väliaikaisen neljännen matkustajan takapenkiltä.

Keijo, hänen pikkuveljensä ja muut ystävät suuntaavat kauppaan. Kaupasta he ostavat erilaisia grilliherkkuja, karjalanpiirakoita sekä Voimariinia, josta tekevät maustevoin. "Voi" -sanan käyttö margariineissa on sentään sallittua eikä karjalanpiirakoiden tarvitse olla Karjalassa tehtyjä ollakseen karjalanpiirakoita. Olisi aika vitun typerää jos Voimariini olisi esimerkiksi Oivariini.

Keijon kaveri Esa miettii ruokakaupassa minkälaista punaviiniä hän ottaisi illan liharuokien seuraksi. Punaviinit on siinä mehuhyllyjen takana eikä hintatasokaan ole edes maailman korkein. Hän tutkailee myös 4-packia hyvää erikoisolutta, joka näyttäisi olevan pakettitarjouksessa. 4-packin saa halvemmalla kuin yksittäisiä pulloja eikä kukaan näyttäisi edes alkoholisoituvan hallitsemattomasti. Ihmeellistä.

Keijon loma alkoi hieman flunssaisissa tunnelmissa, joten nyt kun hän on samalla kaupassa, voi hän ostaa samaisesta kaupasta Buranaa ja hieman Nasolinia tukkoiseen nenään. Ei sentään tarvitse ajaa kaupungin toiselle puolelle apteekkiin. Se jos mikä olisi typerää paskaa.

Keijo on lopettanut tupakoinnin koska hän alkoi käyttää korvaavia nikotiinivalmisteita. Hän syö nikotiinipurukumia, joka on verovapaa tuote tupakointia lopettaville. Kyllä olisi hölmöä touhua, jos nikotiinipurukumit maksaisivat enemmän kuin tupakka-aski. Kuka vittu silloin edes haluaisi lopettaa?

Keijon pikkuveli on vasta 17-vuotias mutta hän on innokas lottoaja. Hän haluaisi tehdä loton samalla kauppareissulla, ja niin hän tekeekin. Lotossa ei ole mitään typeriä ikärajoja kuten esimerkiksi 18 vuotta.

Kaikki näyttäisi olevan valmista ja väki ahtautuu Keijon autoon - suuntana vanha tuttu grillipaikka. Keijolle käy kuitenkin pieni moka kaupan pihassa ja hän peruuttaa tolppaa päin rikkoen takavalon umpion. Ei hätää, hän tilaa uuden ja täysin identtisen umpion muutamalla eurolla Kiinasta.

Umpio ei ole CE-tyyppihyväksytty eikä se ole edes saatanan kallis, ja on siis samanlainen kuin aiempi rikkoutunut. Keijon autoa ei kuitenkaan hylätä katsastuksessa täysin toimivan valoumpion vuoksi. Se jos mikä olisi turhaa touhua.

Ja niin Keijo grillasi onnellisena elämänsä loppuun asti. Aamen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti